Ammatillisen koulutuksen seminaari
12.12.2006 Oulu


Hyvät kuulijat, hyvät vaikuttajat ja asiantuntijat

"Suuri nuorimies" Mao, joka johti Kiinaa yksinvaltaisesti lähes kolme vuosikymmentä, sanoi aikanaan, että valta tulee kiväärin piipusta. Sitähän maailman historia on paljon ollut, mutta tämän päivän maailma todistaa kuitenkin, että valta perustuu tietoon ja osaamiseen - ja parhaiten se toimii kansanvaltaisessa, tasa-arvoon ja ihmisten vapauteen tähtäävässä yhteiskunnassa. Tätä valtaa kutsumme myös ihmisten hyvinvoinniksi. En sano, että Suomi olisi tässä suhteessa varsinainen tien raivaaja, mutta siitä olen varma, että suomalaisen yhteiskunnan tunnustettu vahvuus perustuu kaikkien ulottuvilla olevaan korkeaan osaamisen tasoon ja pitkään sivistyksen perinteeseen.

Ilman erinomaista koulutustamme, emme voisi kilpailla kansakuntien eturivissä kilpailukykyisimpien maiden rinnalla, tai jopa muiden edellä kuten viimeisimmät selvitykset väittävät.

Tämä hyvä asema ei ole kuitenkaan jatkossa kuin kirkossa kuulutettu, sillä myös tulevaisuudessa yhteiskunnan muutos heijastuu monin tavoin koulutusjärjestelmään ja sen rakenteisiin. Siksi jo nyt ja lähivuosina koulutusta kehitetään vastaaman paremmin yhteiskunnan ja työelämän muuttuviin sivistys- ja osaamistarpeisiin. Tavoitteena on vahvistaa koulutuksen järjestäjäverkon palvelukykyä.

Tulevaisuudessa ammatillisen osaamisen tarve ei vähene, päinvastoin tarvitsemme yhä enemmän panostusta kädentaitoihin. Ammatillista koulutusta kehitetään koulutuksen työelämälähtöisyyden, laadun ja palvelukyvyn vahvistamiseksi. Sen tehtäväkenttä muuttuu yhä laajemmaksi ja vaativammaksi.

Koulutuksen pitää myös pystyä vastaamaan moninaisiin muutoksiin: uuteen teknologiaan, kansainvälistymiseen, työvoiman liikkuvuuteen, alueiden kehittämiseen, yrittäjyyden edistämiseen, koulutukselliseen tasa-arvoon, syrjäytymisen ehkäisemiseen ja koko ikäluokan kouluttamiseen.

Euroopan unionin tavoitteena on kehittää Euroopasta maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talousalue. Kyse on Lissabonin strategiasta. Koulutus - erityisesti ammattikoulutus - nähdään yhtenä keskeisenä keinona.

Tavoitteen toteuttamista tukee Kööpenhaminan prosessi, jonka tavoitteena on vahvistaa ammatillista koulutusta Euroopan unionissa ja sen jäsenvaltioissa parantamalla koulutuksen laatua, lisäämällä sen vetovoimaisuutta sekä edistämällä ammatillisessa koulutuksessa olevien sekä ammatillisen tutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta unionin alueella.

Viime viikolla Helsingissä vahvistettiin ns. Helsinki kommunikea, jossa yli 30 maan ammattikoulutuksesta vastaavat ministerit, eurooppalaiset työmarkkinaosapuolet ja EU:n komissio linjasivat eurooppalaista ammattikoulutuspolitiikkaa lähivuosiksi. Iso porukka oli siis koolla, mutta ei turhaan. Unionin koulutuspolitiikka on vahvistanut rooliaan voimakkaimmin juuri ammattikoulutuksen alalla.

Hyvät kuulijat,

Työelämässä menestymisen kannalta vahva ammatillinen osaaminen on peruslähtökohta, jonka lisäksi muiden taitojen merkitys korostuu.

Ammatillisen koulutuksen muuttuva vaatimustaso heijastuu suoraan koulutukseen.

Nämä uuden ajan valmiudet on saavutettava ammatillisessa peruskoulutuksessa, josta tulee yhä selvemmin työmarkkinoille siirtymisen ja työelämässä toimimisen peruslähtökohta.

Tämän ohella työelämässä jo olevien ammattiosaamista on voitava jatkuvasti ylläpitää, uudistaa ja syventää - ja tehtävä se läpi työuran.

Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden joukko on monimuotoinen. Yksilöllisten oppimis- ja koulutustarpeiden huomioon ottaminen, mm. aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisen ja opiskelun henkilökohtaistamisen avulla, tulee olla yhä keskeisempi osa ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen toimintaperiaatteita.

Ne ovat tärkeitä keinoja lisätä ammattikoulutuksen vaikuttavuutta, tehokkuutta ja tuottavuutta.

Ammattikoulutuksen haasteisiin vastaaminen edellyttää, että koulutuspalvelut ovat korkealaatuisia.

Opetusministeriön tavoitteena on vahvistaa ammatillisen koulutuksen palvelukykyä ja roolia työelämän tarpeisiin vastaajana ja alueiden kehittämisessä.

Tämä edellyttää ammattikoulutuksen järjestäjäverkostoa, jolla on vahvat osaamiseen perustuvat voimavarat, monipuoliset ja toimivat työelämäsuhteet sekä koulutuksen järjestäjien välisen yhteistyön kulttuuri.

Ammattikoulutuksen kehittäminen on otettu mukaan kunta- ja palvelurakenne-uudistukseen. Hankkeen tavoitteena on rakenteiden kehittäminen siten, että korkealaatuiset ja tasa-arvoiset koulutuspalvelut ja niiden rahoitus pystytään turvaamaan.

Erityisesti ammatillisen koulutuksen järjestäjäkentän vahvistamiseen tähtää laissa asetettu suunnittelutavoite, jonka mukaan ammatillisen koulutuksen järjestäjän väestöpohjan tulee olla vähintään 50 000 asukasta.

Tavoitteena on muodostaa etupäässä alueellisia tai muutoin vahvoja ammattiopistoja, joiden toiminta kattaa koulutuksen järjestäjän kaikki koulutustoiminnot ja opetusyksiköt.

Ammattiopistojen muodostumista edistetään myös vuoteen 2008 ulottuvalla opetusministeriön ja koulutuksen järjestäjien välisellä vauhdittamishankkeella.

Henkisten ja taloudellisten voimavarojen kokoaminen parantaa koulutuksen järjestäjien palvelukykyä ja alueellista vaikuttavuutta sekä lisää tuloksellisuutta ja tehokkuutta.

Yhtenäisten ammattikoulutuksen järjestäjäorganisaatioiden myötä ammattikoulutus myös hahmottuu kansalaisille ja työelämälle aikaisempaa selkeämpänä kokonaisuutena elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti.

Perinteinen tuhannen taalan kysymys kuuluu: milloin ammatillisen koulutuksen järjestäjä on riittävän suuri tai muutoin vahva? Yleispätevää vastausta ei ole, mutta kunta- ja palvelurakenteen uudistamista koskevassa puitelaissa on tavoitekriteerinä aiemmin mainitsemani vähintään 50 000 asukkaan väestöpohja. Se on ainakin yksi tekijä, vaikka ei siihenkään aina voi sokeasti tuijottaa. Koulutuksen järjestäjän vahvuuteen vaikuttavat monet seikat: vahvat työelämäyhteydet, työelämän ja opiskelijoiden osaamistarpeista lähtevät toimintastrategiat, osaava opetushenkilöstö sekä toimiva laadunvarmistus.

Koulutuksen laatua ja tehokkuutta voidaan myös lisätä hakemalla kumppaneita laajemmalti.

Koulutuspalveluiden tarjoamisen näkökulmasta toisen asteen yhteistyön lisääminen ja syventäminen on tärkeä asia.

Koulutuksen järjestäjiä on kannustettu lisäämään yhteistä opintotarjontaa sekä alueellisen koulutustarjonnan suunnittelua ammatillisten oppilaitosten ja muiden oppilaitosten yhteistyönä.

Lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteistyön tavoitteena on parantaa koulutuksen laatua ja saavutettavuutta sekä lisätä opiskelijoiden yksilöllisiä valinnanmahdollisuuksia.

Tämä suunta on oikea. Yhteistyön ja yhteisen järjestämisen avulla koulutuksen saavutettavuutta ja laatua voidaan parantaa.

Nuorten kannalta on tärkeää, että perusasteen jälkeinen koulutuspolku voidaan järjestää mahdollisimman selkeäksi ja työelämän vaatimukset täyttäväksi.

Nuorten koulutuspolun pitäisi nykyistä useammin kulkea suoraan toisen asteen koulutuksen kautta työelämään tai korkea-asteelle. Liian moni joko keskeyttää toisen asteen opinnot tai suorittaa kaksi toisen asteen tutkintoa peräkkäin.


Hyvät kuulijat,

Käytännön ammattiosaamisella on kasvava merkitys kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kannalta. Suomi ei menesty yksinomaan korkeakoulutusta ja tutkimusta korostamalla.

Näiden alueiden vahva kehittäminen on kyllä arvokasta myös tulevina vuosina, mutta menestyäksemme tarvitsemme huippuosaamista laajassa skaalassa – oli se sitten korkeakouluissa tuotettua tutkimukseen perustuvaa osaamista, tai ammattiopistoissa tuotettua käytännön ammattiosaamista. Suomalaisen elinkeino- ja työelämän tarvitseman osaamisen koko ketjua on lujitettava.

Ammattikoulutus vahvistaa kilpailukykyä ja sosiaalista yhtenäisyyttä. Yhä useammalla työelämän alalla tarvitaan vahvaa perusosaamista ja päteviä ammattiosaajia.

Tuottavuuden ja osaamisen laaja-alainen nostotarve asettaa uudistuspaineita koko innovaatio- ja koulutusjärjestelmälle sekä työelämän kehittämiselle.

Ammattikoulutuksen osalta tämä tarkoittaa työelämän ja yksilöiden tarpeisiin vastaavan ammattiosaamisen tuottamista eri aikajänteillä elinikäisen oppimisen periaatteella.

Tuottavuus on kovasti sukua tehokkuudelle. Siksi koulutusjärjestelmän haasteena on myös koulutusprosessin tehokkuuden parantaminen: keskeyttämistä vähentämällä ja koulutuksen läpäisyä tehostamalla, koulutuksen laadunvarmistuksella ja -hallinnalla, yhdistettynä tuottavuuteen, saadaan pienemmällä puurtamisella enemmän aikaan.

Haasteita ovat myös opettajien ja työpaikkaohjaajien osaaminen sekä koulutusmuotojen epäterveen kilpailun karsiminen.

Siitä, että näitä tarpeita on osattu myös tiedostaa, kertoo parhaiten se, että aivan viime vuosina ammatillisen koulutuksen vetovoima on lähtenyt paikoin jopa odottamattoman vahvaan kasvuun. Ammatilliseen peruskoulutukseen oli viime keväänä ensisijaisia hakijoita yli 3000 enemmän kuin edellisenä keväänä.

Ikäluokkien hetkellinen kasvu, perustutkinnon antama jatko-opintokelpoisuus sekä kahden tutkinnon suorittamisen parantuneet mahdollisuudet ovat vaikuttaneet nuorten kiinnostuksen lisääntymiseen.

Myös tiedotusvälineissä ja työelämän edustajien kannanotoissa pitkään esillä ollut työelämän tarve ammattiosaajista on lisännyt ammatillisen peruskoulutuksen kysyntää. Tässä asiassa työmarkkinaosapuolet ovat todella hankkiutuneet samaan veneeseen ja soutavatkin harvinaisen ravakasti samaan suuntaan.

Vetovoimaisuutta ovat lisänneet myös erilaiset toimenpiteet ammatillisen koulutuksen arvostuksen nostamiseksi.

Vuosittain pidetyt valtakunnalliset Taitaja-kilpailut ovat saaneet yhä enemmän huomiota myös tiedotusvälineissä kuten varmasti saavat myös seuraavat Taitaja SM – kilpailut Joensuussa ensi vuoden alkupuolella.

Hyvät ammatillisen koulutuksen vaikuttajat,

Suomalainen yhteiskunta menestyy, kun muistaa pitää huolta kaikista kansalaisistaan, - ja vielä erityisellä painolla nuoristaan. On enemmän kuin toivottavaa, että peruskoulun päätyttyä nuoret laidasta laitaan hakeutuvat jatkokoulutukseen.

Ammatillinen peruskoulutus on hyvä vaihtoehto. Mahdollisuudet siihen tulee turvata ja niitä laajentaa.

Viime aikoina tiedotusvälineet ovat eri yhteyksissä lainanneet Tasavallan Presidentti Halosen käyttämää triplatoistoa sanasta koulutus. Sitä sanaa sopiikin toistaa, sillä kuten puheeni alussa sanoin koulutus on tärkeä selittävä tekijä Suomen, kuten eräiden muidenkin maiden, näyttävälle kehitykselle agraariyhteiskunnasta moderniksi tietoyhteiskunnaksi.

Menestyksen ja kaikinpuolisen kehityksen eväitä sekä yhteiskunnan että yksilön kannalta, ovat laadukas ammatillinen koulutus ja siihen liittyvät valmiudet, jotka mahdollistavat elinikäisen oppimisen sekä tiedot ja taidot, jotka ovat joustavasti siirrettävissä työelämän vaatimusten muuttuessa.

Työelämä todella tarvitsee yhä enemmän erilaisia ja monipuolisia ammattiosaajia. Yksilön kannalta ammattitaito on se, jonka varaan rakennetaan työn ja toimeentulon ohella elämää ja tulevaisuutta laajemmin: yksityiselämässä ja osallistuvana kansalaisena.

Ammattitaito on osa itse kunkin henkilökohtaista identiteettiä. Ja sen myötä osa sivistyksellistä pääomaamme koko kansakunnan mitassa.

Näissä kannustavissa tunnoissa ja tunnelmissa, arvoisat kuuntelijat, toivotan Opetusministeriön ja omasta puolestani työllenne ammatillisen koulutuksen ja Suomen tulevaisuuden hyväksi onnea ja menestystä!



LAATUPALKINNOT


Tänään ammatillisen koulutuksen laatupalkinnolla palkittavat ovat tehneet erityisen esimerkillistä työtä ammatillisen koulutuksen ja Suomen tulevaisuuden puolesta.

Laatupalkinnot myönnetään vuosittain osana ammatillisen koulutuksen tuloksellisuusrahoitusta.

Ammatillista peruskoulutusta antavat koulutuksen järjestäjät voivat saada laatupalkinnon tunnustuksena toiminnan, jatkuvan kehittämisen ja tulosten laadusta sekä esimerkillisestä työstä koulutuksen kehittämisessä.

Erityisteemana vuoden 2006 laatupalkintokilpailussa oli ammattiopistojen johtaminen ja opetushenkilöstön osaamisen vahvistaminen.

Tänään laatupalkinnolla ja kunniamaininnalla palkittavat ovat erinomaisia esimerkkejä siitä, miten ammatillisen koulutuksen kehittämiseen sitoudutaan ja miten myös johtamista ja opetushenkilöstön osaamista kehitetään ja työpaikkaohjaajia tuetaan niin, että ammattiopiston työelämäyhteydet ovat vahvat ja vakaat.

Palkittavista yksiköistä on rakentunut alueellaan työelämän kehittämisen asiantuntijaorganisaatioita.

ja nyt, hyvät ystävät, minulla on ilo ilmoittaa, että vuonna 2006 ammatillisen koulutuksen laatupalkinto myönnetään Lapin ammattiopiston hyvinvointialalle. Koulutuksen järjestäjä on Rovaniemen koulutuskuntayhtymä.

Laatupalkinnon lisäksi myönnetään kunniamaininta Turun Oppisopimustoimistolle, joka on osa Turun ammatti-instituuttia - Åbo yrkesinstitutia. Koulutuksen järjestäjä on Turun kaupunki.

Parhaat onnitteluni laatupalkinnon ja kunniamaininnan saajille!