Vanhempien sanomat
pääkirjoitus, 22.12.2006


Peruskoulun kehitystä ovat sen alusta saakka ohjanneet pyrkimys tasa-arvoon ja koulutuksen yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen. Vuosien varrella on todettu tarpeelliseksi kiinnittää yhä enemmän huomiota myös muihin periaatteisiin kuten opetuksen joustavaan järjestämiseen, oppilaan oikeuksien toteutumiseen ja oppilaan yksilölliseen tukemiseen.

Uudistettaessa perusopetusta koskevaa lainsäädäntöä 1990-luvun lopussa nousi esiin kaksi uutta, mutta sitäkin merkityksellisempää näkökulmaa. Toinen niistä liittyy huoleen lasten ja nuorten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista, toinen koulun toteuttamaan yhteistyöhön ympäröivän yhteiskunnan sekä ennen kaikkea vanhempien ja kotien kanssa.

Opetusministeriö on käynnistänyt tänä vuonna laajan toimenpidekokonaisuuden, jonka tavoitteena on lisätä kouluhyvinvointia ja ehkäistä syrjäytymistä. Kehittämistoiminnan painopisteinä ovat ongelmien ennalta ehkäiseminen ja varhainen puuttuminen, oppilashuollon ja oppilaiden osallisuuden kehittäminen sekä koulupudokkuuden ehkäisy.

Kouluhyvinvoinnin toimenpidekokonaisuus koostuu erilaisista tavoista lähestyä hyvinvointia. Kohderyhmänä ovat perusopetuksen oppilaat, heidän vanhempansa, opettajat ja oppilashuollon henkilöstö sekä kouluyhteisöt. Yhteistä eri kehittämishankkeille on pitkäkestoisuus ja valtakunnallisuus. Kehittämishankkeet tuottavat konkreettisia toimenpiteitä ja materiaalia sekä koulutusta, tutkimusta ja toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointia.

Yhtenä esimerkkinä on Turun yliopistossa tänä syksynä käynnistynyt koulukiusaamista vähentävän ja ennaltaehkäisevän toimenpidekokonaisuuden (KiVa Koulu -ohjelma) kehittäminen. Ohjelma on tarkoitettu perusopetusta antavien koulujen käyttöön ja sen toimenpiteet suuntautuvat niin koulujen, luokkien kuin yksittäisten oppilaiden tasolle - heidän vanhempiaan unohtamatta. Ohjelma on valmis valtakunnalliseen käyttöön syksyllä 2009.

Jo aiemmin toteutettu koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on ollut merkittävä yhteiskunnallinen uudistus, joka on onnistunut hyvin tavoitteessaan turvata lapsen hyvinvointi muuttuvan perhe- ja työelämän ristipaineessa. Tällä hetkellä aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään 91%:ssa kunnista ja toimintaan osallistuu noin 42 000 perusopetuksen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan sekä erityisopetukseen otettua tai siirrettyä oppilasta. Toiminta antaa lapselle mahdollisuuden turvalliseen yhdessäoloon, lepoon ja erilaisiin harrastuksiin. Ohjatun toiminnan puitteissa lapsi voi muodostaa myönteisiä suhteita ikätovereihinsa ja aikuisiin sekä saada tukea tunne-elämänsä kehitykselle sekä eettiselle kasvulleen.

Viimeistään tänä syksynä on jokaisessa peruskoulussa, lukiossa ja ammatillisessa oppilaitoksessa vietetty historiallista hetkeä: ensimmäistä kertaa opetussuunnitelmiin on kirjoitettu suuntaviivat kodin ja koulun väliselle yhteistyölle. Uudet hallintokuntien välisenä yhteistyönä laaditut linjaukset avaavat aina myös uusia mahdollisuuksia. Aidolla vuorovaikutuksella, avoimella tiedonkululla ja luontevalla kanssakäymisellä on mahdollisuus tulla osaksi jokaisen koulun arkipäivää.

Antti Kalliomäki
opetusministeri