Opettaja -lehti
kolumni 15.9.2006


Hallituksen juuri sopima budjettiesitys tuo perusopetukseen yli 50 miljoonaa lisäeuroa. Lisärahoitusta kohdennetaan erityisesti lasten aamu- ja iltapäivätoimintaan sekä kouluhyvinvoinnin edistämiseen. Budjettiesitys vahvistaa noin 8 miljoonalla eurolla aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittämistä, kun valtionosuuteen oikeuttavaa tuntimäärää lisätään kolmesta neljään tuntiin. Ensisijaisena kohteena ovat edelleen 1. ja 2. vuosiluokan oppilaat.

Perusopetuksen indeksikorotuksiin on tulossa 26 miljoonaan euroa lisää ja valtion ja kuntien kustannusten jaon aikaistus tuo 13 miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan kunnat saavat yli 400 miljoonaa euroa lisärahaa valtionosuusjärjestelmän kautta. Nyt kysymys on siitä, mitä ne tekevät tuolla jättipotilla. Suuntaavatko ne lisärahoitusta perusopetukseen, kuten pitäisi, vai paneutuvatko kuntapäättäjien arvostukset johonkin muualle.

KiVa-kouluohjelma liikkeelle

Opetusministeriö on käynnistänyt kouluhyvinvoinnin toimenpidekokonaisuuden, jonka tavoitteena on kehittää koulua lasten ja nuorten hyvinvointia edistävänä yhteisönä. Painoalueina ovat ongelmien ennalta ehkäiseminen ja varhainen puuttuminen, oppilashuollon kehittäminen, oppilaiden osallisuuden lisääminen sekä koulupudokkuuden ehkäisy.

Ministeriö julkisti vastikään kouluhyvinvointi ohjelmaan kuuluvan koulukiusaamisen vastaisen KiVa Koulu -ohjelman, joka kehitetään Turun yliopistossa. Ohjelman käynnistämisen taustalta löytyy huoli suomalaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Koulukiusattujen lasten määrä ei ole juurikaan vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tämän hetkisen arvion mukaan jatkuvan kiusaamisen kohteeksi joutuu noin 5 - 10 % suomalaisista peruskoululaisista.

Vahvasti tutkimustietoon perustuva KiVa Koulu -ohjelma on suomalainen innovaatio, joka tulee tarjoamaan konkreettisia työkaluja kiusaamisen vähentämiseen ja ennaltaehkäisemiseen. Kokonaisuudessaan KiVa Koulu -ohjelma on valmis valtakunnalliseen levitykseen syksyllä 2009.

Ohjelma tulee sisältämään toimenpiteet kaikille perusopetuksen luokka-asteille. Sen sisältämä materiaali suunnataan niin vanhemmille, opettajille kuin oppilaille ja on saatavana sekä suomen- että ruotsinkielisenä. Kokeilukoulujen valinta alkaa syksyn 2006 aikana. Syksyllä 2007 otetaan 4. - 6. luokkalaisille suunnatut toimenpiteet käyttöön kokeilukouluissa. Vuosiluokille 1.-3. ja 7. -9. kehitetään toimenpiteet kevään 2008 kuluessa.

KiVa Koulu -ohjelma rakentuu koulu-, luokka- ja yksilötasolle suunnitelluista toimenpiteistä. Koulutasolla tullaan henkilökunnalle tarjoamaan tietoa kiusaamisesta ja siihen puuttumisesta. Koulujen käyttöön tuotetaan materiaalia koulun kokouspäiviä ja vanhempieniltoja varten sekä menetelmä, jonka avulla koulu voi arvioida olemassa olevia käytäntöjään. Tavoitteena on sitouttaa koko kouluyhteisö kiusaamisen vastaiseen työhön.

Opettajien koulutus käynnistyy vuoden 2007 alussa. Opettajille kehitetään konkreettisia keinoja havaita kiusaamista, tarttua esille tuleviin tapauksiin ja keskustella kiusaamisesta lasten kanssa. Jokaisessa kokeilukoulussa toimiva kolmen opettajan tiimi saa lisäksi työnohjausta ensimmäisen vuoden ajan, minkä jälkeen ohjaus tapahtuu verkkoympäristössä. Ohjelman kehittäjät kouluttavat ensimmäiset mukaan tulevat opettajat ja jatkossa luodaan valtakunnan kattava koulutusverkosto.

Täydennyskoulutus tarvitsee uutta puhtia

Opettajan työ on nykyään yhä monipuolisempaa osaamista vaativaa. Opettajien peruskoulutuksen aikana ei ole mahdollista omaksua kaikkia opettajan tai rehtorin työssä tarvittavia tietoja ja taitoja. Ammatillisen identiteetin rakentuminen vaatii aikansa. Ammatillisen kasvun tuki on tarpeen niin nuorelle kuin varttuneemmallekin opetus- ja kasvatustyön ammattilaiselle.

Ymmärrän opettajana olemisen prosessiksi, jossa opiskelu, työ oppilaitoksissa ja täydennyskoulutus yhdistyvät. Opettajan ammattitaito ja työhön liittyvät ongelmat ovat erilaisia työhön tultaessa ja uran loppuvaiheessa. Mahdollisuus suunnitelmallisesti ajantasaistaa ja kehittää ammattitaitoaan, on opettajalle hänen työnsä muutosten vuoksi tärkeätä.

Opetushenkilöstön jatko- ja täydennyskoulutus tulee suunnitella usean vuoden ajaksi niin, että koulut ja yksittäiset opettajat voivat puolestaan suunnitella omaa täydennyskoulutustaan nykyistä pitkäjännitteisemmin. Tällöin voidaan sekä oppilaitoksille että yksittäisille opettajille suunnitella opintopolkuja, joiden avulla ammatillista kehittymistä ja tarvittaessa myös tutkintotason nostamista voidaan järjestelmällisesti tukea.

Tiedot opettajien täydennyskoulutuksen puutteista ovat hälyttäviä. Valtion talousarviossa osoitetaan opetustoimen henkilöstökoulutusta varten noin 11 miljoonaa euroa käytettäväksi henkilöstön ammattitaitoa ylläpitäviin ja laajentaviin koulutusohjelmiin koulutuspoliittisesti merkittävillä alueilla. Koulutus on osallistujilleen maksutonta. Tätä mahdollisuutta on käytettävä kunnissa ja kouluissa nyt koettua enemmän hyödyksi.