Kiinteistö- ja rakennusalan ajankohtaisseminaari Helsingissä 15.1.2007.

Hyvät kuulijat,

Kansallinen innovaatiojärjestelmämme rakentuu vahvan koulutuksen ja tutkimuksen perustalle. Koulutusmahdollisuudet ovat olleet keskeinen edellytys suomalaiselle hyvinvoinnille ja talouden kilpailukyvylle. Olemme lähteneet siitä, että jokaisella on yhtäläinen oikeus saada kykyjensä ja tarpeidensa mukaisesti opetusta sekä kehittää itseään sosiaalisesta ja taloudellisesta asemasta ja asuinpaikasta riippumatta.

Koulutuksen merkitystä ja saavutettuja hyviä tuloksia korostetaan hyvästä syystä, mutta maailman muutos heijastuu monin tavoin koulutusjärjestelmään ja sen rakenteisiin. Lähivuosien merkittäviä haasteita ovat yhtäältä

1) koulutuksen kehittäminen vastaaman yhteiskunnan ja työelämän muuttuvia sivistys- ja osaamistarpeita,

2) ja toisaalta koulutuksen järjestäjäverkon vahvistaminen ja sen sopeuttaminen väestökehitykseen ja niukkeneviin julkisen sektorin taloudellisiin voimavaroihin.

Ammatillisen koulutuksen tehtäväkenttä on muuttunut yhä laajemmaksi ja vaativammaksi. Tulevaisuuden keskeiset kysymykset liittyvät työelämän kasvaviin ja muuttuviin ammattitaitovaatimuksiin vastaamiseen, ikärakenteen muutoksesta seuraavaan työvoimatarpeen tyydyttämiseen sekä elinikäisen oppimisen edellytysten vahvistamiseen.

Suomalaisen elinkeino- ja työelämän tarvitseman osaamisen koko ketjua on vahvistettava. Ammattikoulutus lisää kilpailukykyä ja sosiaalista yhtenäisyyttä. Yhä useammalla työelämän alalla tarvitaan yhä vahvempaa perusosaamista ja päteviä ammattiosaajia.

Ammattikoulutuksen osalta tämä tarkoittaa työelämän ja yksilöiden tarpeisiin vastaavan ammattiosaamisen tuottamista elinikäisen oppimisen periaatteella. Kansainvälistymisen myötä korkeatasoisen ammatillisen koulutuksen merkitys korostuu entisestään.

Ammatillisen osaajan perustaidot on saavutettava ammatillisessa peruskoulutuksessa, josta tulee yhä selvemmin työmarkkinoille siirtymisen ja työelämässä toimimisen peruslähtökohta. Mutta, koulutusjärjestelmän tulee tarjota mahdollisuudet ammattiosaamisen uudistamiselle ja syventämiselle, elinikäiselle oppimiselle. Työvoima ikääntyy, joten työvoiman osaamista on uudistettava ja päivitettävä.

Tavoitteena on vahvistaa ammatillisen koulutuksen roolia työelämän tarpeisiin vastaajana ja alueiden kehittämisessä. Tämä edellyttää ammattikoulutuksen järjestäjäverkostoa, jolla on vahvat osaamiseen perustuvat voimavarat, monipuoliset ja toimivat työelämäsuhteet sekä koulutuksen järjestäjien välisen yhteistyön kulttuuri. Tätä tavoitetta tukee kuntauudistus ja sen tueksi käynnistetty ammattiopistostrategia.

Ammatillisen koulutuksen houkuttelevuutta on monin tavoin parannettu. Merkittävää on, että ammatilliseen peruskoulutukseen oli keväällä 2006 ensisijaisia hakijoita yli 3000 enemmän kuin edellisenä keväänä. Tämä suuri lisäys näkyy erityisesti rakennusalan ja talotekniikan perustutkintojen hakijamäärien selkeänä kasvuna. Alalle hakeutuvien nuorten määrä osoittaa käden taitojen kiinnostavan nuoria. Pääosin nämä hakijat ovat olleet miehiä. Jatkossa voisi toivoa, että myös naiset hakeutuisivat enenevässä määrin alan koulutukseen.

Käytännön taitojen oppimisella on ammattikoulutuksessa suuri merkitys. Työssäoppiminen, ammattiosaamisen näytöt ja näyttötutkinnot sekä oppisopimuskoulutus ovat sen osoittaneet. Työelämän edustajien ja oppilaitosten yhteistyötä tulee tässä edelleen lisätä. Tilaajien ja työntekijöiden aktiivisuudessa ja sitoutumisessa on parantamisen varaa. Rakennuttajien ja tilaajien myönteinen suhtautuminen työssäoppimiseen on olennaista.

Hyvät kuulijat,

Koulutusmääriin liittyy paljon intohimoja. Koulutuksen määrälliset kehittämistavoitteet onkin tarkkaan punnittava. Tämän päivän päätökset tuottavat työmarkkinoille osaajia vasta vuosien kuluttua.

Alustavien tietojen mukaan valtaosalla koulutuksen järjestäjiä ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärien täyttöaste lähentelee tällä hetkellä järjestämisluvan enimmäismäärää tai ylittää sen. Täyttöaste on vuonna 2006 valtakunnan tasolla 99 %.

Erityisenä kehittämiskohteena ammatillisessa koulutuksessa on koulutuksen keskeyttämisen vähentäminen. Tulevaisuudessa tarvitsemmekin paitsi aivan uusia toimenpiteitä läpäisyn parantamiseksi, myös nuorillemme vaihtoehtoisia tutkinnon suorittamistapoja.

Koulutuksen tehostamistoimia jatkettaessa tulee ammatillisen koulutuksen koulutusväylää jossain määrin voida laajentaa ja opiskelijamäärää lähivuosiksi – ainakin määräajaksi – nostaa nykyisestä, jotta voidaan vastata sekä yksilöiden että työelämän tarpeisiin.

Ammatillisen koulutuksen koulutusresurssit näyttävät olevan täyskäytössä. Kiinteistö- ja rakennusalan ammatillista koulutustarjontaa voidaan maltillisesti kasvattaa nykyisestä, koska ala on tulevaisuudessakin merkittävä työllistäjä ja alan työvoiman poistuma ikärakenteesta johtuvista syistä suuri.

Hyvät kuulijat,
Rakennusalan työvoimatarve ei kohdistu pelkästään ammatillisiin osaajiin. Erityisesti työnjohtajien tarve on rakennusalalla ollut jo useamman vuoden pullonkaulana työmaiden toiminnalle. Väestön ikääntyminen ja siihen liittyvä suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle koskee myös työnjohtajia. Erityisen ongelman on aiheuttanut -90 luvun lopussa päättynyt rakennusmestarikoulutus. Lisäksi alalla on - sen luonteesta johtuen - tiukat pätevyysvaatimukset vastaaville työnjohtajille.

Näistä syistä johtuen tulevan viiden vuoden jakson aikana rakennusalan työnjohtajien eläkepoistuma on reilusti kasvamassa. Määrä nousee jopa 1000:een vuosina 2008–2010.

Rakennusalan työnjohtokoulutuksen työvoimapulana ilmenevän rakennevian korjaamiseksi, olen päättänyt käynnistää ensi syksynä uuden rakennusalan työnjohdon koulutusohjelman, josta valmistutaan rakennusmestari nimikkeellä.

Koulutusohjelma vastaa rakennusalan lisääntyneisiin osaamisvaatimuksiin ja laeissa työnjohdolle asetettuihin pätevyysvaatimuksiin. Ohjelma alkaa kuudessa ammattikorkeakoulussa ensi syksynä, siten että opiskelijamäärä on yhteensä noin 150. Osa nuorten koulutuksessa ja osa aikuisten. Minulla on kaikki syy uskoa, että työnantajat ja ammattikorkeakoulut nyt sitoutuvat todella uuden rakennusmestarikoulutuksen käynnistämiseen ja sen toteuttamiseen.

Hyvät kiinteistö- ja rakennusalan vaikuttajat,

Suomalainen yhteiskunta haluaa pitää kaikista kansalaisistaan, myös nuoristaan hyvää huolta. On toivottavaa, että peruskoulun päätyttyä nuoret hakeutuvat koulutukseen. Ammatillinen peruskoulutus - erityisesti kiinteistö- ja rakennusalalla - on hyvä vaihtoehto ja mahdollisuudet koulutukseen tulee turvata ja niitä laajentaa.

Työelämä tarvitsee erilaisia ja monipuolisia ammattiosaajia. Yksilön kannalta ammattitaito on se, jonka varaan rakennetaan elämää ja tulevaisuutta sekä yksityiselämässä että kansalaisena. Ammattitaito on myös osa identiteettiä. Se on osa sivistyksellistä pääomaa myös kansakunnan kannalta.