Ajat kovenevat, erot kirkastuvat
22.02.2009

Vaalikauden puoliväli panee myös opposition miettimään, miten tästä eteenpäin

Konkaripoliitikko Antti Kalliomäen (sd.) odotukset eivät olleet korkealla keväällä 2007. SDP oli vaalitappion nujertama ja puolue jätetty hallituksen ulkopuolelle.
–Minusta oli ihan selvää, että oppositiopolitiikan tulokset oli tuomittu aika vaatimattomiksi. Hallituksella oli niin suuri etulyöntiasema.
Ennustus näyttää käyneen toteen. Hallitus porskuttaa voimansa tunnossa ja demarit hallituksesta syrjäyttäneen kokoomuksen kannatus hipoo huippulukemia. SDP:llä se taas on romahtanut ennätyksellisen alas.
Kalliomäki istuu alas eduskunnan kahvilassa ja ryhtyy tekemään omaa vaalikauden puolivälitarkasteluaan. Miten on käynyt ja millä eväillä tästä eteenpäin?
Perspektiiviä ainakin riittää. Kalliomäki johti eduskuntaryhmän vetäjänä SDP:n oppositiopolitiikkaa edellisen laman aikana 1990-luvun alussa. Hänet myös kutsuttiin hätiin, kun viime eduskuntavaalien rökäletappion jälkeen piti etsiä syitä tapahtuneelle.
Tämän vaalikauden alkupuolta leimasi Kalliomäen mielestä jonkinlainen hallituspuolueiden ylimielisyys.
–Annettiin sellaista kuvaa, että SDP:tä ei enää tarvita tässä maassa eikä sen hallituksessa. Porvarivaltaa jatketaan tulevaisuudessakin. Työmarkkinoillakin kolmikanta toimii porvarivetoisena yhtä hyvin tai paremminkin. Kun elettiin hyviä aikoja, tällainen viesti kantoi.

"Mielikuvilla pelaaminen ei riitä"

Myös opposition yritykset jäivät Kalliomäen mukaan paljolti mielikuvien tasolle.
–Se taas ei valitettavasti ole koskaan ollut SDP:n vahvaa aluetta.
Nyt edessä ovat kovemmat ajat ja oppositiolla – niin hän uskoo – aivan toisenlaiset mahdollisuudet.
Kun työssä ja toimeentulossa on tosi kysymyksessä, mielikuvilla pelaaminen ei enää riitä. Silloin myös SDP:n tarjoama vaihtoehto näyttää useamman silmissä houkuttavammalta, Kalliomäki arvelee.
–Ihmiset eivät enää päästä poliitikkoja ja puolueita helpolla. Hyvinä aikoina valintoja voi tehdä vähän kuin lonkalta.

"Ei yhtään jalat ilmassa"

Mitä SDP:n olisi pitänyt nyt tehdä toisin? Kalliomäen mielestä talouskriisin tuloa olisi pitänyt ennakoida eikä lähteä kilpailemaan hallituksen kanssa lupauksilla.
–Meidän perinteinen vahvuus on ollut uskottavuus ja luotettavuus. Se on rapissut aika paljon. Sen tähden nyt ei saa olla jalat yhtään ilmassa. Ihmisille pitää kertoa tosiasiat eikä luvata mahdottomia. Uskottavuuden hakeminen voi onnistua nyt paremmin kuin helpommissa oloissa.

"Veikkaan, että Jutta pärjää"

SDP yritti ottaa opiksi vaalitappiosta. Puolueen johtoon nostettiin uuden sortin keulakuva, joka julisti reteesti "uuden SDP:n" syntyneen.
Jutta Urpilainen on edelleen jonkinlaisessa tarkkailussa. Hänen uskottavuuttaan ja kykyjään punnitaan herkästi. Kalliomäki arvelee, että imagotarkkailut jäävät vähemmälle, kun ajat kovenevat ja itse asioista tulee tärkeämpiä.
–Veikkaan, että Urpilainen kyllä pärjää Kataiselle ja Vanhaselle. Vaikeampi tilanne hänellä olisi, jos nousukausi olisi aina vain jatkunut.
Kalliomäki ei tunnetusti ole mikään hötkyilijä. Uuden puheenjohtajan imagosta huolestuneille hänellä on antaa muistutus historiasta.
–SDP:llä oli 1990-luvun alussa neljän vuoden aikana kolme puheenjohtajaa. Korkeimmillaan kannatus oli silloin vuoden 1994 lopulla, jolloin puheenjohtajaa ei ollut laisinkaan, kun Ulf Sundqvist oli eronnut.

STT–HANNU KUPARINEN

(STT)