30.10.2006, Vammala

Hyvä juhlayleisö!

Koulu on paikkakunnan tärkeimpiä ja myös ihmisten mielissä pisimpään säilyviä julkisia rakennuksia.

Oma koulu, se muistetaan aina. Kannamme koulukokemuksia mukanamme läpi elämän.

Koulurakennus on myös viesti eri aikakausien arvoista ja asenteista. Se luo pysyvyyden ja kulttuurisen jatkuvuuden tunnetta vahvistaen yhteisöllisyyttä. Myös sen vuoksi on tärkeää, että koulurakennuksista pidetään hyvää huolta.

Tässä tilaisuudessa vihimme saneeratun Muistolan koulun käyttöön. Koulun peruskorjaushanke sisällytettiin ensimmäisen kerran Vammalan kaupungin talous- ja toimintasuunnitelmaan joulukuussa vuonna 2000.

On todettava, että tämän prosessin myötä myös tärkeä integraatioajattelun edistäminen on saanut vahvistusta kehitysvammaisten ja yleisopetuksessa olevien oppilaiden päästessä toimimaan yhdessä. Valtakunnallisestikin erityiskoulujen määrä onkin viimeisten vuosien aikana vähentynyt selvästi. Lukuvuonna 1997 erityiskouluja oli 285, kun vuonna 2005 niitä oli lähes kolmannes vähemmän eli 195.

Hyvä juhlaväki!

Suomessa on hyvä äitiys- ja lastenneuvolajärjestelmä. Lapsen hyvinvoinnista, kasvusta ja kehityksestä ollaan kiinnostuneita jo ennen hänen syntymäänsä. Jokainen lapsiperhe saa valtiolta tukea lapsilisien muodossa. Jokaiselle lapselle löytyy päivähoitopaikka ja 6 -vuotiaillamme on oikeus maksuttomaan esiopetukseen. Oikeus perusopetukseen koskee jokaista lapsistamme. Aamu- ja iltapäivätoiminta on vakiintunut nopeasti osaksi lasten ja nuorten palvelujärjestelmää.

Lasten ja nuorten tilanne järjestelmän näkökulmasta näyttää siis erinomaiselta. Suurin osa suomalaisista lapsista ja nuorista voi hyvin.

Mutta vain suurin osa, eivät kaikki. Liian paljon tulee palautetta, joka kertoo lasten ja nuorten ongelmista, pahoistakin sellaisista, suoranaisesta henkisestä pahoinvoinnista, jonka syyt voivat olla syvällä. Tämän hetkisen arvion mukaan jopa kolmasosa lapsista voi huonosti, jotkut enemmän, jotkut vähemmän.

Lasten arki koulussa on vaativaa. Kasvuolosuhteilla on ensisijainen vaikutus lastemme hyvinvointiin. Yhteiskunnan muuttuminen kuluttaa myös vanhemmuuden voimavaroja.

Yhteiskunta muuttuu, samoin perheet ja niiden rakenne ja muutokset virtaavat kouluun. Näin kouluun toimintaympäristönä ja kehitysyhteisönä kohdistuu uudenlaisia odotuksia.

Nykypäivän koulussa pidetään tärkeänä sellaisten tietojen ja taitojen oppimista, jotka ovat tarpeen globaalissa, monimuotoisessa ja moniarvoisessa yhteiskunnassa.

Yhä enemmän tarvitaan tiedon hankkimisen taitoja ja vuorovaikutusosaamista, yhteistyötaitoja ja aktiivista osallistumista. Koululla on tehtävänään myös elämänhallinnan ja arjessa selviämisen taitojen opettaminen.

Myös kasvatusvastuun painopiste -oikein tai väärin- on siirtynyt palan matkaa kodeista kouluun päin. Jos ja kun se liittyy yhteiskunnan muuhun kehitykseen, on asia tiedostettava ja panostettava sen mukaisesti kouluun ja sen toimintamahdollisuuksiin.

Entä sitten se puoli, jossa keskinäinen avoimuus ja turhien epäluulojen välttäminen ratkaisee paljon? Tarkoitan kodin ja koulun yhteistyötä ja sen onnistumista. On suuri voitto lapsen hyvinvoinnille, jos aikuiset puolin ja toisin kokevat toisensa voimavarana. Tässä meillä on vielä pitkä tie kuljettavana.

Suomalainen perusopetus on perinteisesti korostanut sivistystä, yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä tietojen ja taitojen oppimista. Oppilaan hyvinvointi on ydin, jonka varaan kaikki muu kasvatuksessa ja opetuksessa rakentuu. Koulunkäynti on tullut monelle nuorelle entistä haastavammaksi. Kun koulutuksesta on myös tullut elämässä menestymisen perusedellytys on meidän yhteisesti pidettävä huoli siitä, että kaikille taataan mahdollisuus hankkia edellytystään vastaava koulutus.

Hyvinvointiongelmat ovat tänä päivänä hyvin monisyisiä, usein vaikeitakin. Onneksi niihin voidaan vaikuttaa. Aikaisempaa tehokkaammat keinot ovat kuitenkin tarpeen. Opetusministeriö on käynnistänyt nyt syksyllä kouluhyvinvoinnin toimenpidekokonaisuuden, jonka keskeisenä tavoitteena on koulun kehittäminen lasten ja nuorten hyvinvointia edistäväksi yhteisöksi.

Toimenpiteitä ovat koulukiusaamisen vähentäminen, koulupudokkaiden aktivoiminen, koululaisten hyvinvoinnin edistäminen liikunnan avulla, tietoverkkovälitteisen peruslukutaidon sekä matematiikan oppimisvalmiuksien oppimis- ja arviointiympäristön kehittäminen, osallistuva oppilas - yhteisöllinen koulu - hankkeen toimeenpano, oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäminen sekä peruskouluikäisten maahanmuuttajien opetuksen kehittäminen.

Kouluhyvinvointiohjelma on käynnistynyt koulukiusaamisen ehkäisemiseen liittyvällä hankkeella. Koulukiusaamisen vastaisen KiVa Koulu -ohjelman kehittäminen on alkanut Turun yliopiston psykologian laitoksen ja Oppimistutkimuksen keskuksen yhteistyönä. Vahvasti tutkimustietoon perustuva ohjelma on suomalainen innovaatio, joka tulee tarjoamaan työkaluja kiusaamisen vähentämiseen ja ennaltaehkäisemiseen.

Ohjelma suunnataan niin opettajille, oppilaille kuin vanhemmillekin. Se tulee sisältämään toimenpiteet eri luokka-asteille. Ensimmäiset ohjelman mukaiset toimenpiteet nähdään kouluissa jo ensi vuonna. Kokonaisuudessaan KiVa Koulu -ohjelma on valmis valtakunnalliseen levitykseen syksyllä 2009.

Toimenpideohjelmaan myös kuuluvan koulupudokkaiden aktivointihankkeen tavoitteena on tukea nuoria, jotka ovat vaarassa jäädä ilman peruskoulun päättötodistusta ja joita uhkaa koulutuksellinen ja työelämästä syrjäytyminen. Näille nuorille järjestetään opetus noin 10 oppilaan joustavan perusopetuksen ryhmässä. Näin pystytään vastaamaan entistä paremmin nuorten yksilöllisiin tarpeisiin esimerkiksi työssäoppimisjaksojen, toiminnallisten työtapojen ja erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntämisen avulla.

Opetusministeriö toteuttaa tänä syksynä käynnistyvän Koululaiset liikkeelle -hankkeen yhteistyössä Nuoren Suomen kanssa. Hankkeessa kehitetään toimintamallit, jotka edistävät koululaisten päivittäistä liikuntaa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tavoitteena on luoda pitkäaikainen yhteistyömalli kouluihin, jossa tietyt kokonaisuudet ja aikataulut toistuvat vuosittain osana koulujen työsuunnitelmaa.

Koululaisten oppimisen tueksi kehitetään myös oppimis- ja arviointiympäristöjä, joilla voidaan tukea lapsia, joille lukemaan ja laskemaan oppiminen on erityisen haasteellista. Ajatuksena on tarjota uusimpaan tutkimustietoon pohjautuva ratkaisu, joka soveltuu peruslukutaidon ja matematiikan oppimiseen liittyvän riskin tunnistamiseen ja arviointiin sekä kuntouttamiseen lapsille, joilla on puutteita näissä valmiuksissa.

Lapset ja nuoret jotka pyrkivät opintiellään eteenpäin, eivät pärjää ilman oikeaa ja riittävää ohjausta. Oppilashuollon merkitys korostuu tulevaisuudessa pyrittäessä antamaan nuorille entistä paremmat eväät oppimisen tueksi.

Toteutettujen kansallisten arviointien mukaan oppilaat ovat epätasa-arvoisessa asemassa erityisesti oppilashuollon palvelujen saatavuuden ja laadun suhteen.

Oppilaanohjaukseen liittyvää tietopohjaa on vahvistettava, jotta nykyistä paremmin saadaan säännöllisesti tietoa ongelma-alueista ja kehittämistarpeista. Pidemmällä tähtäimellä tarvitsemme hallintokuntien välisen yhteistyön tiivistämistä ja parempaa yhteistoimintaa.

Lasten ja nuorten kasvun tueksi meidän on paitsi kannustettava nuoria opintiellä eteenpäin, annettava heille myös mahdollisuus osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan. Osallistuva oppilas - yhteisöllinen koulu -hanke on osa hallituksen kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaa. Hankkeen tavoitteena on lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamisrakenteiden luominen ja organisointi kunnassa sekä koulujen oppilaskuntatoiminnan kehittäminen.

Tämän tueksi hallitus teki esityksen eduskunnalle oppilaskuntatoiminnan määrittelemiseksi perusopetuslaissa. Laki oli viime viikolla eduskunnassa lähetekeskustelussa.

Esityksen mukaan perusopetuslakiin lisätään säännös oppilaskunnasta. Säännös korostaa oppilaiden osallistumisen ja vaikutusmahdollisuuksien merkitystä sekä pyrkii yhtenäistämään oppilaskuntatoimintaa kaikissa peruskouluissa. Tämä esitys toivon mukaan auttaa kouluja hahmottamaan oppilaskuntien merkityksen nuorille ja antaa kimmokkeen myös tämän vaikutuskanavan hyödyntämiseen osana lasten kasvatusta.

Arvoisat vieraat!

Koulu on väistämättä yhteiskuntansa luomus, ja se myös luo ja uusintaa yhteiskuntaa; se on monella tavoin peili ilmentäessään mitä ja miten lapsipolville opetetaan ja millaiseksi tuleva toivotaan. Toivotan Opetusministeriön ja omasta puolestani koulutyöllenne ja kaikelle toiminallenne onnea ja menestystä!