7.11.2006, Vantaa


Arvoisat juhlavieraat,

Tikkurilan ammattikoulu aloitti vuonna 1961 väliaikaisissa tiloissa Korson vanhalla kansakoululla. Vuosikymmenten aikana toimipisteitä on tullut lisää, opiskelijamäärät kasvaneet ja koulutuksen tarjonta on laajentunut ja monipuolistunut koulutustarpeiden muuttuessa.

Näihin koulutuksen muutostarpeisiin on myös täällä Vantaalla pyritty vastaamaan kehittämällä johdonmukaisesti ammatillisen koulutuksen laatua. Vantaan tilanne on minulle kohtuullisen tuttu entisenä Vantaalaisena ja oltuani toistakymmentä vuotta Vantaan kaupunginvaltuustossa.

Tänään meillä on ilo juhlia Vantaan ammattiopisto Varian Tennistien toimipisteen uusia, perusparannettuja opetustiloja. Näissä Tennistien uusituissa tiloissa on opetusta kulttuurialalla, tekniikan alalla sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla. Erinomainen asia on, että Vantaan ammatillisessa koulutuksessa on nyt ensimmäistä kertaa kulttuurin alalla käytössä nimenomaan tälle alalle suunnitellut ja tarkoituksenmukaiset toimitilat.

Vantaalla on merkittävä rooli pääkaupunkiseudun elinkeinopolitiikassa. Osaamiseen panostamalla täällä turvataan jatkossakin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kasvu. Maailma muuttuu, väestön ikääntyminen, nopea tekninen kehitys ja siitä johtuva osaamisvaatimusten kasvu tuovat omat haasteensa myös ammatilliselle koulutukselle. Tuotanto- ja yritysrakenteen on jatkuvasti uudistuttava, jotta talous säilyisi kilpailukykyisenä. Tämä edellyttää investoimista koulutukseen ja erilaiseen ammattiosaamiseen.

Suomi tarvitsee menestyäkseen huippuosaamista. Tämä ei tarkoita pelkästään paljon esillä ollutta korkeakouluissa tuotettua tutkimukseen perustuvaa osaamista, vaan myös ammattiopistoissa tuotettua käytännön vankkaa ammattiosaamista.

Ammattikoulutus vahvistaa kilpailukykyä. Tämän vuoksi ammattiosaamisen vahvistaminen tulevaisuudessa on entistäkin tärkeämpää. Alalla kuin alalla tarvitaan päteviä ammattiosaajia. Tuottavuuden ja osaamisen laaja-alainen kohottaminen asettaa uudistuspaineita koulutusjärjestelmälle sekä työelämän kehittämiselle.

Ammatillisen koulutuksen tehtäväkuva on laaja ja haasteet moninaiset. Koulutuksen tulee antaa vankka ammattiosaaminen työelämään siirtyville ja työelämässä oleville kouluttamattomille sekä ammatinvaihtajille. Toimintaympäristön muutokset edellyttävät vastaamista kasvaviin alakohtaisiin ammattiosaamistarpeisiin.

Ammatillisessa koulutuksessa työelämän palvelu- ja kehittämistehtävään kuuluu yritysten ja työpaikkojen osaamisen ja kilpailukyvyn vahvistaminen sekä työpaikkalähtöisen innovaatiotoiminnan edistäminen. Työelämän sitoutuminen yhteistyöhön, kansainvälistyminen sekä yrittäjyys ovat myös ammattikoulutusjärjestelmään kohdistuvia haasteita.

Koulutuksen tuleekin tarjota mahdollisuudet ammattiosaamisen uudistamiselle ja syventämiselle, elinikäiselle oppimiselle. Työvoima ikääntyy, joten nuorten työelämään siirtyvien ammattipätevyys tulee turvata sekä uudistaa ja päivittää työvoiman osaamista. Ammattikoulutuksen osalta tämä tarkoittaa työelämän ja yksilöiden tarpeista vastaavan ammattiosaamisen tuottamista elinikäisen oppimisen periaatteella.

Ammatillisen koulutuksen maine on parantunut kohisten viime vuosina. Myös tiedotusvälineissä ja työelämän edustajien kannanotoissa myönteisessä hengessä esillä ollut työelämän tarve ammattiosaajista on lisännyt ammatillisen peruskoulutuksen vetovoimaa.

Vetovoimaisuutta ovat lisänneet myös erilaiset toimenpiteet ammatillisen koulutuksen arvostuksen nostamiseksi. Vuosittain pidetyt valtakunnalliset Taitaja-kilpailut ovat saaneet yhä enemmän huomiota myös tiedotusvälineissä.

Myös tästä vetovoiman kehittymisestä johtuen ammatillisen koulutuksen opiskelijakunta on moninaistunut ja tekee sitä edelleen. Opiskelijoiden kirjo on laaja; ja tämä on nähtävä myönteisenä voimavarana.

Koulutuksen tehtävänä on myös ehkäistä syrjäytymistä. Tässä Vantaan kaupungin toimet siinä, miten seurataan ja tuetaan nuorten sijoittumista peruskoulun jälkeen, ovat esimerkillisiä.

Hyvät kuulijat,

Tulevaisuudessa meillä on edessä näkymä, jossa entistä pienemmällä työvoimalla on saatava aikaan enemmän kuin nyt saamme. Meidän on saatava koulutettua yhä suurempi osa nuorisoikäluokista, sekä tarjottava vanhemmalle ikäpolvelle entistä paremmat mahdollisuudet päivittää osaamistaan.

Koulutustason nostaminen ei ole helppoa. Tilastoista käy hyvin ilmi, että se vaatii aivan uudenlaisia toimia. Keskeinen ongelma on se, että verrattain nuorissa ikäryhmissä koulutustason nousu näyttää viime vuosina hidastuneen, miehillä jopa pysähtyneen. Esimerkiksi 30–34 -vuotiaiden ikäryhmässä noin neljännekseltä puuttuu peruskoulun tai lukion jälkeinen ammatillinen tai korkea-asteen koulutus.

Tason nostaminen onnistuu keskeyttämisiä vähentämällä ja koulutuksen läpäisyä tehostamalla, koulutuksen laadunvarmistuksella ja -hallinnalla sekä tuottavuuden kasvattamisella. Vähemmillä voimavaroilla on siis saatava enemmän aikaan.

Ammatillisen koulutuksen läpäisyä voidaan tukea monin tavoin. Paremmat mahdollisuudet kahden tutkinnon - ammatillisen perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon - suorittamiseen vaikuttavat osaltaan nuorten kiinnostuksen lisääntymiseen ammatillista peruskoulutusta kohtaan.

Väestön ikärakenteen muutos aiheuttaa sekin uuden lisähaasteen ammatilliselle peruskoulutukselle. Miten silloin turvataan laadukas koulutustarjonta maan eri osissa?

Kansallisena tavoitteena meillä on laadukkaan ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kehittäminen. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa on kyse juuri tästä. Eri osapuolet ovat yhdessä etsineet ratkaisuja siihen miten julkinen raha saadaan tulevaisuudessa riittämään. Koulutuksen näkökulmasta puitelaki on varsin mukiinmenevä perusta jatkotyölle.

Kuntaliitosten kautta koulutuksen järjestäjien määrä luonnollisesti vähenee. Lisäksi ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjille puitelakisopimuksessa on asetettu 50 000 asukkaan vähimmäisvaatimus. Vaikka palvelujen järjestämisvastuu on tulevaisuudessa nykyistä suuremmilla yksiköillä, palvelut voidaan edelleen tuottaa lähellä kuntalaisia.

Viime keväänä käynnistettiin myös kuntauudistusta tukeva järjestäjäverkon kokoamisen vauhdittamishanke. Hankkeessa tavoitellaan laajoja, ensisijaisesti alueellisia tai muuten työelämän kannalta vahvoja ammattiopistoja.

Hyvä juhlaväki,

Suomalainen yhteiskunta haluaa pitää kaikista kansalaisistaan, ja eritoten nuoristaan hyvää huolta. On toivottavaa, että peruskoulun päätyttyä nuoret hakeutuvat koulutukseen. Ammatillinen peruskoulutus on hyvä vaihtoehto ja mahdollisuudet koulutukseen tulee turvata.

Viime aikoina tiedotusvälineet ovat eri yhteyksissä lainanneet Tasavallan Presidentti Tarja Halosen käyttämää kolmen sanan ketjua "education, education, education" eli koulutus, koulutus, koulutus. Sitä sietääkin toistaa, sillä koulutus - jos jokin - on tärkeä selittävä tekijä Suomen hyvinvoinnin vankalle kehitykselle.

Menestyksen ja kaikinpuolisen kehityksen eväitä sekä yhteiskunnan että yksilön kannalta ovat omalta osaltaan laadukas ammatillinen koulutus, valmiudet, jotka mahdollistavat elinikäisen oppimisen sekä tiedot ja taidot, jotka ovat joustavasti siirrettävissä uusiin tehtäviin ja tilanteisiin työelämän vaatimusten muuttuessa.

Työelämä tarvitsee erilaisia ja monipuolisia ammattiosaajia. Yksilön kannalta ammattitaito on se, jonka varaan rakennetaan elämää ja tulevaisuutta sekä yksityiselämässä että kansalaisena. Ammattitaito on myös osa ihmisen identiteettiä. Ja se on osa sivistyksellistä pääomaa koko kansakunnan kannalta.

Toivotan Opetusministeriön ja omasta puolestani työllenne ammatillisen koulutuksen ja Suomen tulevaisuuden hyväksi onnea ja menestystä!