22.11.2006, Paasitorni

Arvoisat oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäjät

Suomalainen yhteiskunta pitää lapsistaan ja nuoristaan hyvää huolta - pienestä pitäen. Lapsen hyvinvoinnista, kasvusta ja kehityksestä ollaan kiinnostuneita jo ennen hänen syntymäänsä. Tämä on paljon sanottu, mutta on sille perusteitakin.

Meillä on toimivat lastenneuvolat, kattava ja laadukas päivähoitojärjestelmä sekä korkeatasoinen perusopetus, jota tukee laajasti järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta.

Jos lasten ja nuorten tilannetta tarkastellaan järjestelmän näkökulmasta, se näyttäisi toimivalta. Kokemus on kuitenkin opettanut, että mikään ihmisen kirjoittama lainsäädäntö tai normiohjeistus ei takaa ihmisten välistä ymmärtämystä, välittämistä tai huolenpitoa. Tarvitaan myös jotakin muuta.

Olemme jo aika hyvin tietoisia siitä, että vaikka suurin osa suomalaisista lapsista ja nuorista voi edelleen hyvin, niin toisenlaisia viestejä lasten ja nuorten ongelmista - sekä niiden määrästä että syvyydestä - tulee silti yhä enemmän. Te tunnette tämän tilanteen hyvin omassa työssänne. Minäkin olen sitä pitänyt toistuvasti esillä.

Tulevaisuudessa kouluun toimintaympäristönä kohdistuu täysin uudenlaisia haasteita, joihin vastaamisessa oppilas- ja opiskelijahuollon asiantuntijat ovat avainasemassa.

Hyvät kuulijat

Nykypäivän koulussa pidetään tärkeänä sellaisten tietojen ja taitojen oppimista, joita tarvitaan monimuotoisessa ja moniarvoisessa yhteiskunnassa.

Yhä enemmän tarvitaan tiedon hankkimisen ja valitsemisen taitoja, yhteistyö- ja vuorovaikutusosaamista sekä aktiivista osallistumista. Koulutuksesta on myös tullut elämässä menestymisen perusedellytys, jota ilman työllistyminen ja työelämässä pärjääminen on vaikeata.

Suomalainen perusopetus on perinteisesti korostanut sivistystä, tietojen ja taitojen oppimista. Oppilaan hyvinvointi on kuitenkin ydin, jonka varaan kaikki - kasvatus, opetus ja myöhempi elämässä eteneminen - rakentuu.

Tämä on kiistattomasti todistettu niin lukemattomissa tutkimuksissa kuin testattu koulujen arjessa. Jos oppilas kokee olonsa turvattomaksi joko kotioloissa tai kouluyhteisössä tai jos oppiminen jostain syystä tuntuu vaikealta ja ahdistavalta, oppiminen vaikeutuu. Usein kyse on yksinkertaisista perusasioista.

Lapsen ja nuoren elämässä voi olla monia tekijöitä, joiden rinnalla oppimiseen liittyvien tavoitteiden saavuttaminen tuntuu toissijaiselta. Joillakin lapsilla koulutien alkutaivalkin saattaa olla niin kivinen, ettei muiden tahdissa eteneminen kerta kaikkiaan onnistu.

Parasta hyvinvoinnista huolehtimista on mielestäni aito välittäminen ja huolenpito oppilaasta. Arkisenkin koulutyön puitteissa voidaan antaa tilaa kuuntelemiselle, vuorovaikutukselle, ilolle ja myönteiselle palautteelle.

Jokaisella koululla on omanlaisensa toimintakulttuuri - oma persoonallinen tulkintansa arjen toimintatavoista. Kouluyhteisö elää arkeaan, jossa opettajat oppilaat ja muu henkilökunta toimii osana kokonaisuutta.

Yhteistoiminnallisuuden ja vuorovaikutteisuuden lisääminen edellyttää uudenlaisen kouluyhteisön mallin sisäistämistä. Todellinen vuorovaikutus pitää sisällään oppilaan tai opiskelijan aidon kohtaamisen ja sen, että he tulevat kuulluiksi ja hyväksytyiksi. Opettajien ja koulujen suuri haaste on siirtää vuorovaikutus toiminnaksi ja todelliseksi yhteisöllisyydeksi.

Arvoisat kuulijat

Koululaisten hyvinvoinnin tukemiseksi on viime vuosina otettu uusi ote. Hallitus lisäsi heti hallituskauden alussa todellisen suurpanostuksen pienten koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan. Tähän satsattiin 45 miljoonaa euroa vuositasolla. Ensi vuodeksi saimme 8 miljoonan euron lisäsatsauksena neljännen päivittäisen lisätunnin.

Toiminnan arviointi valmistui viime keväänä, ja siinä todettiin työn lähteneen hyvin käyntiin. Arvioinnin mukaan lasten mahdollisuudet osallistua ohjattuun, virkistävään ja turvalliseen toimintaan aamulla ennen koulupäivän alkamista ja iltapäivällä koulupäivän päättymisen jälkeen on parantunut, lasten yksinäinen aika ilman aikuisen läsnäoloa vähentynyt sekä perheen ja työelämän yhteensovittaminen helpottunut.

Erityisen hyvänä pidän sitä, että tämän toiminnan avulla koulupäivä muodostaa lapsen kannalta ehyen ja monipuolisen kokonaisuuden, jossa korostuvat sosiaalinen vuorovaikutus, esteettiset kokemukset sekä vireyttä edistävä liikkuminen ja ulkoilu. Tämä on se suuntaus johon meidän on tulevaisuudessa edettävä myös ylemmillä luokilla, joilla lasten yksinolo ja vajavaiset harrastusmahdollisuudet ovat ongelmana.

Pidän aamu- ja iltapäivätoimintaa menestyksekkäänä askeleena - joskin se on vain alku. Kouluyhteisöissä on nimittäin laajemminkin kehittämistarpeita. Samaan tavoitteeseen - lasten luovuuden, oppimisen ja hyvinvoinnin lisäämiseksi - tähtää opetusministeriön käynnistämä kouluhyvinvoinnin toimenpideohjelma, johon on ensi vuoden budjetissa satsattu niin ikään 8 miljoonaa euroa.

Kouluhyvinvoinnin toimenpidekokonaisuus koostuu useista erilaisista lähestymiskulmista hyvinvointiin. Yhteistä eri kehittämishankkeille on valtakunnallisuus ja kokonaisvaltaisuus: kehittämishankkeiden puitteissa tuotetaan paitsi konkreettisia toimenpiteitä ja materiaalia myös koulutusta ja tutkimusta. Kohderyhmänä ovat perusopetuksen oppilaat, heidän vanhempansa, opettajat ja oppilashuollon henkilöstö sekä kouluyhteisöt.

Kehittämistoiminnan erityisinä painopistealueina ovat ongelmien ehkäiseminen ja varhainen puuttuminen, oppilashuollon rakenteellinen ja sisällöllinen kehittäminen sekä maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetuksen kehittäminen.

Tänä syksynä on jo käynnistetty valtakunnallinen koulukiusaamisen vastainen ohjelma (KiVa Koulu) yhteistyössä Turun yliopiston (psykologian laitoksen ja Oppimistutkimuksen keskuksen) kanssa. Koulukiusaamisen - mobbauksen - ehkäisy on ollut Suomessa aiheellisesti pinnalla jo pidempään. Kouluissa ja opetushallinnossa on pyritty monin eri tavoin tähän puuttumaan.

Vahvasti tutkimustietoon perustuva KiVa Koulu -ohjelma on suomalainen sosiaalinen innovaatio, joka tulee tarjoamaan konkreettisia työkaluja kiusaamisen vähentämiseen ja ennaltaehkäisemiseen. Tukea ja poikkeuksellisen runsasta materiaalia suunnataan niin opettajille, oppilaille kuin vanhemmillekin.

Muita toimenpiteitä kohdistetaan ylempien luokkien oppilaiden tueksi joustavan perusopetuksen hankkeella, sekä kehittämällä opetusmenetelmiä hyödyntämällä erilaisten oppimisympäristöjen tarjoamia mahdollisuuksia

Joustavan perusopetuksen hankkeessa kehitetään perusopetuksen ylempien luokkien toimintatapoja ja opetusmenetelmiä niin, että ne vastaavat nykyistä paremmin nuorten tarpeita. Oppimisympäristöjen mahdollistamat vaihtelevat ja toiminnalliset työtavat sekä työssäoppimisjaksot tarjoavat puolestaan onnistumisen kokemuksia ja erilaisia vuorovaikutustilanteita, jotka tukevat myös erilaisia oppijoita.

Opetusministeriö on kehittänyt koulujen yhteisöllistä toimintakulttuuria myös oppilaskuntatoiminnan kautta. Oppilaskuntatoiminnan kehittäminen ja vakiinnuttaminen osaksi kouluyhteisön rakenteita tarjoaa lapsille ja nuorille mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa yhteisölliseen toimintakulttuuriin ja sen kehittämiseen vuorovaikutuksellisena oppimisympäristönä.

Oppilaiden osallistumisen, vaikutusmahdollisuuksien ja mielipiteiden kuulemisen parantamiseksi on herännyt tarve säätää oppilaskuntatoiminnasta myös perusopetuslaissa. Tätä koskeva lainmuutosesitys on annettu hiljakkain eduskunnalle. Esityksen mukaan perusopetuslakiin lisätään säännös, jossa säädetään mahdollisuudesta järjestää oppilaskuntatoimintaa sekä sen tehtävistä yleisellä tasolla.

Hyvät kuulijat

Kaikkien ihmisten - erityisesti lasten ja nuorten - hyvinvointi riippuu viime kädessä siitä, miten yhteistä hyvää luodaan ja kartutetaan - ja miten sitä puolustetaan. Yhteisen vastuun kantaminen edellyttää myös historian ymmärtämistä: jos emme näe, mitä olemme saaneet edeltäviltä sukupolvilta, emme voi myöskään käsittää, miten tulevien sukupolvien hyvinvointi riippuu meistä.

Kouluhyvinvoinnin edistäminen on ennen kaikkea yhteinen asiamme, joka edellyttää hallintokuntien ja sidosryhmien raja-aitojen ylittämistä, osaamisen ja voimavarojen yhdistämistä. Lasten ja nuorten monimuotoisen maailman kohtaaminen edellyttää aidon moniammatillisuuden kehittämistä, johon teillä oppilas- ja opiskelijahuollon asiantuntijoina on paljon annettavaa.